Nuoren ei tarvitse tietää loppuelämänsä suuntaa
Kirjoittanut Joni Joentakanen, 12.7.2023
Pääsykoeuudistuksen myötä nuoret joutuvat entistä varhaisemmin valitsemaan elämänsä suunnan. Ammatin valinta on yksi elämän keskeisimpiä kysymyksiä ja päätös siitä joudutaan tekemään jo lukion alkuvaiheessa. Samaan aikaan 62 prosenttia lukiolaisista kokee opiskelun rankaksi kasvavan joukon kärsiessä myös mielenterveysongelmista ja uupumuksesta. Nuorilta on kohtuutonta vaatia kykyä tehdä loppuelämää koskevia valintoja näin nuorena, sillä se vie heiltä vapauden opiskella lukiossa laaja-alaisesti ja yleissivistävästi. Pienemmät paineet opiskelussa mahdollistaa nuorelle omien mielenkiinnon kohteiden kartoittamisen rauhassa ja näin mahdollisuuden löytää itseä aidosti kiinnostava ala.
Ei ole tavatonta, että myöhemmin korkeakoulusta valmistuttuaan ja oman alan töitä tehtyään päätyy pohtimaan alan vaihtoa. Alalla vallitseva todellisuus ei välttämättä vastaa sitä käsitystä, jonka koulutukseen hakiessaan on saanut. Myös ihmisen arvot ja mieltymykset voivat muuttua ajan kanssa. Alan vaihtamisesta on kuitenkin tehty vaikeaa muun muassa ensikertalaiskiintiöillä. Uuden hallitusohjelman myötä helpotuksia ei ole näköpiirissä, sillä aikuiskoulutustuesta, joka on ollut monelle keino päivittää osaamistaan tai vaihtaa alaa, ollaan luopumassa.
Alan vaihtamisen vaikeuttaminen maailmassa, jossa teknologinen kehitys sekä kiihtyvät ympäristö- ja sosiaaliongelmat vaativat enenevissä määrin ihmisten osaamisen sopeuttamista, on absurdia. Asiantuntijat ovat arvioineet The Guardianissa ChatGPT:n kaltaisten tekoälyyn pohjautuvien teknologioiden voivan korvata monia korkean koulutuksen työpaikkoja jo lähivuosina. Tällaisten muutosten keskellä meidän tulisikin helpottaa ihmisten kykyä omaksua ajankohtaisempia osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat aikamme polttavimpiin ongelmiin. Niitä emme tule ratkaisemaan yksittäisillä kursseilla tai aktivointitoimilla.
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 12.7.2023.
Ei ole tavatonta, että myöhemmin korkeakoulusta valmistuttuaan ja oman alan töitä tehtyään päätyy pohtimaan alan vaihtoa. Alalla vallitseva todellisuus ei välttämättä vastaa sitä käsitystä, jonka koulutukseen hakiessaan on saanut. Myös ihmisen arvot ja mieltymykset voivat muuttua ajan kanssa. Alan vaihtamisesta on kuitenkin tehty vaikeaa muun muassa ensikertalaiskiintiöillä. Uuden hallitusohjelman myötä helpotuksia ei ole näköpiirissä, sillä aikuiskoulutustuesta, joka on ollut monelle keino päivittää osaamistaan tai vaihtaa alaa, ollaan luopumassa.
Alan vaihtamisen vaikeuttaminen maailmassa, jossa teknologinen kehitys sekä kiihtyvät ympäristö- ja sosiaaliongelmat vaativat enenevissä määrin ihmisten osaamisen sopeuttamista, on absurdia. Asiantuntijat ovat arvioineet The Guardianissa ChatGPT:n kaltaisten tekoälyyn pohjautuvien teknologioiden voivan korvata monia korkean koulutuksen työpaikkoja jo lähivuosina. Tällaisten muutosten keskellä meidän tulisikin helpottaa ihmisten kykyä omaksua ajankohtaisempia osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat aikamme polttavimpiin ongelmiin. Niitä emme tule ratkaisemaan yksittäisillä kursseilla tai aktivointitoimilla.
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 12.7.2023.